Musiikki-i'istä: 21, osa 3 - lisää kaikkea kivaa

No niin. Jatketaanpa näistä i'istä sitten, kun en äkkiä muutakaan keksi. Tässä siis 21 vuoden iässä kuuntelemieni musiikkien päätösneljännes.

Sen kutakuinkin aloittivat Death Cab for Cutie ja Nada Surf. Death Cabilta pidin etenkin Transatlanticismistä kovasti. Ja Plansista kyllä myös. Ne olivat hyviä levyjä ja ovat vieläkin. Samassa iässä kuuntelin siihenastisia muitakin, kuten esimerkiksi We Have the Facts and We're Voting Yesiä.

Nada Surf puolestaan oli soinut edellissyksynä levykaupassa ja kuulostanut tosi hyvältä. Jos se olisi silloin johtanut toimenpiteisiin, olisin ehkä tykästynyt siihen jo silloin ja se musiikki olisi sijainnut toisessa merkinnässä, mutta enpä sitten vielä silloin moisin perustein uskaltanut. Uskalsin myöhemmin. Kannatti uskaltaa. Kannatti uskaltaa uskaltaa.

Ja tuli Band of Horses, tuli ihan vähän Architecture in Helsinki, koska näin ne Berliinissä. Tuli myös Voxtrot, josta olen aiemminkin puhunut. Jostain syystä juuri silloin kuuntelin kovasti myös Radioheadin debyyttilevyä Pablo Honey, vaikka olin kuunnellut sitä jo aiemminkin hivenen. Pidän siitä levystä, siellä on jotain aika kevyttä ja ilmavaa.

Tuli kaikenlaista muutakin. Sitten tuli kesä, ja seuraavassa iässä kuuntelin taas vähän vähemmän musiikkia.

Muun muassa näitä levyjä kuuntelin 21-vuotisuuteni neljännellä neljänneksellä:

Architecture in Helsinki - In Case We Die

Band of Horses - Everything All the Time

Belle & Sebastian - The Life Pursuit

Bright Eyes - Fevers and Mirrors

Death Cab for Cutie - Plans

Death Cab for Cutie - Something About Airplanes

Death Cab for Cutie - Transatlanticism

Death Cab for Cutie - We Have the Facts and We're Voting Yes

Magenta Skycode - IIIII

Nada Surf - Let Go

Nada Surf - Proximity Effect

Nada Surf - The Weight Is a Gift

The Postal Service - Give Up

Radiohead - Pablo Honey

Viola - Anything Can Stop Us

Voxtrot - Mothers, Sisters, Daughters & Wives EP