 |
| Aurinko ja toimistorakennuksia, Herttoniemi. |
Istuin tänä aamuna helsinkiläisen metrojunan kyydissä matkalla kohti itää. Helsingin metroverkkoa tuntevat ehkä tietävätkin, että Sörnäisten aseman jälkeen oranssi juna nousee tunnelista. Tänä aamuna oranssi juna nousi tunnelista auringonpaisteeseen.
Juna pysähtyi kerran ja ylitti sitten sillan. Katsoin sitä merenlahtea siinä niin. Korvissa laulettiin kauas uimisesta.
Teki mieli hymyillä (hymyilin vähän), teki mieli jotenkin tehdä muillekin matkustajille selväksi, että nyt on hyvä (en tiedä, teinkö), teki mieli uskoa kaikkeen (uskoin). Sillä lailla matka jatkui, ja matkan lopussa tuntui, että matka loppui kesken.
Ei ollut sattumaa, että valitsin soittimeeni juuri Frightened Rabbitin kolmannen levyn. Eilisiltana olin intoutunut lukemaan yhtyeeseen liittyviä artikkeleita internetistä ja tullut todenneeksi, että The Winter of Mixed Drinks on tapauksessani aina jäänyt ilmiselvästä loistavuudestaan huolimatta etäisemmäksi kuin edeltäjänsä.
Mutta tänään en ole osannut kuunnella mitään muuta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti