Kun bussi kaarsi toissa päivänä Amsterdamiin, tuntui jännittävältä. Asuinhan kaupungissa kolme vuotta sitten yhden lukukauden verran, mikä tietysti saa aikaan sen, että kaupunkiin muodostuu vahvahko tunneyhteys. Samalla on käynyt niin, että jotkin laulut maailmassa muistuttavat minua Amsterdamista enemmän kuin mistään muusta.
Tässä on hätiköity kokoelma minun Amsterdam-musiikkiani.
Say Hi to Your Mom: Hooplas Involving Circus Tricks
Löysin amerikkalaisen, turhan arvelluttavasti nimetyn Say Hi to Your Mom -yhtyeen (sittemmin pelkkä Say Hi) juuri ennen lähtöäni Hollantiin. Niinpä Amsterdam-alkuaikoinani kuuntelin runsaasti Numbers & Mumbles -levyä, jolla myös tämä kappale on. Tunnelma on vähän postalservicemäinen ja enimmäkseen yksinkertaisen pop, ja minä pidän siitä. En tiedä kovin monta muuta ihmistä, joka pitäisi, mutta minusta heidänkin olisi hyvä suoda yhtyeelle mahdollisuus. Yhtye nimittäin on nimeään parempi. Tai no, ei se mikään yhtye sillä lailla varsinaisesti ole, lähinnä Eric Elbogenin yksinäisehkö musiikkiprojekti.
Frightened Rabbit: Head Rolls Off
Frightened Rabbitin Midnight Organ Fight on minusta yksi maailman parhaista levyistä, ja sitä levyä kuuntelin ensi kertaa nimenomaan joulukuisessa Amsterdamissa. Tähän olisi voinut valikoitua levyltä miltei mikä tahansa kappale, mutta nyt siihen valikoitui tämä.
I'll make tiny changes to earth.
Elliott Smith: Ballad of Big Nothing
Amsterdam on myös kaupunki, jossa sain ensikosketukseni Elliott Smithiin kuuntelemalla Either/Or-levyä. Parhaiten marraskuussa jäi mieleen kaunis Angeles, mutta koska sekin laulu on joskus tähän julkaisualustaan upotettu, upotan tähän nyt toisen jo silloin mieleenjääneen, Ballad of Big Nothingin. Vasta vuotta myöhemmin Elliott oli minulle oikeasti tärkeä.
Sufjan Stevens: John Wayne Gacy jr.
Niihin aikoihin kuuntelin runsaasti myös Sufjan Stevensiä, jonka kappale John Wayne Gacy jr. muistutti minun pääni sisällä kovasti juuri yllä mainitsemaani Angelesia. Kaunista, niin ikään.
MGMT: Time to Pretend
Olisihan tässä ihan yhtä hyvin voinut olla myös se superhitti Kids, mutta koska siitä laulusta ei enää voi tulla mieleen kuin hihittelevä Teemu Selänne, on valittava Oracular Spectacular -levyn kahdesta tunnetuimmasta laulusta tämä.
---
Ei varmasti mitään maailmoja mullistavaa uutta musiikkia teille, hyvä lukijakunta, mutta nämä laulut nyt vain sattuvat olemaan merkittäviä. Niillä siis mennään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti