Eniten Suvilahdessa kiinnostaisi

Flow-festivaali on tänä viikonloppuna. Oikein kivaa. Epäonnisten sattumien vuoksi iso osa perjantai-illasta ja melkein koko lauantai jäävät väliin, kun on kohtalaisen välttämättömiä menoja tiellä, mikä tietysti on harmillista.

Ei se mitään.

Sikäli tosin kyllä, että ensi kertaa Flow'ssa on päivä, joka saisi minut paikalle ihan vain musiikin vuoksi: tuo lauantai. Sillä voin lohduttautua, että miltei kaikki niistä minua eniten kiinnostavista yhtyeistä olen jo elävinä nähnyt.

Tässä silti omasta mielestäni Flow'n viisi kivointa esiintyjää.

5. Iron & Wine, la 19.30

Aina, kun olen Iron & Winesta tiennyt, se on ollut minusta jotensakin orastavasti kiinnostava musiikintekijä. Vaan siinäpä se. Orastavasti kiinnostava kun ei vielä ole ihan superkiinnostava ja monet verrokit ovat olleet minusta sittenkin kiinnostavampia ja parempia. Mutta jos minä olisin lauantaina kello 19.30 Suvilahdessa, kävisin eittämättä katsomassa keikan. Se on kylläkin päälavalla, mikä tämänkaltaiselle musiikille on vähintäänkin haasteellinen ympäristö varmasti.

4. Rubik, su 17.45

Tämän keikan minä saatan jopa nähdä! Kerran olen vain tämän yhtyeen nähnyt, vuonna 2007, ja sen jälkeen ovat muuttuneet monet asiat. Rubik on kasvanut debyyttilevystään ja muuttunutkin. Tätä uusinta Solar-albumia olen kuunnellut vain aika vähän, ja neljän vuoden takainen Bad Conscience Patrol on edelleen minulle tutumpi. Sykähdyttävyyksiä siellä on minusta enemmän kuin tällä nykylevyllä. Ehkä keikka kuitenkin muuttaa kaiken. Laws of Gravity kun esimerkiksi on hieno kappale kaikessa osittaisessa elektronisuudessaankin.

3. Magenta Skycode, la 16

Magenta Skycode on minulle siitä kummallinen yhtye, etten ole nähnyt sitä koskaan elävänä. Enkä tietysti näe nytkään, harmillista kyllä. Ensimmäinen levy IIIII (2006) on ollut aikoinaan melko kovassakin kuuntelussa, mutta aivan kuten Rubikinkin tapauksessa on käynyt, sitä seurannut tekele on jäänyt miltei huomiotta. Se on kyllä ilmiselvästi hyvä, muttei siltikään vuoden 2010 paras Suomessa julkaistu. Tässä yhtyeen ensimmäiseltä levyltä kappale Open Air. Vielä enemmän pidän kappaleesta Luvher Oh Hater, mutta sitä en nyt tähän hätään säällisenä versiona löytänyt.

2. Delay Trees, la 14.15

Mikä oikeusmurhaesiintymisaika! Delay Trees on koko festivaalin esiintyjistä minulle kaikkein tutuin, olen nähnyt ne kaiketi viidesti, ja kuudes kerta olisi ollut kiva, mutta sijaitseminen 40 kilometrin päässä festivaalialueesta häiritsee aikeen toteuttamista. Sinänsä kertakaikkisen hienoa, että Flow on ottanut yhtyeen ohjelmistoonsa. Toivottavasti ihmisiä menee paikalle paljon. Lisäksi yhtye on vastikään julkaissut Before I Go Go EP:n, joka ei minusta aivan yllä levyn huiman korkealle tasolle mutta on silti alustavan tutustumisen perusteella hyvä.

Songs by Delay Trees

1. The Pains of Being Pure at Heart, la 17.15

Pelkkä tämä yhtye olisi saanut minut lauantaiksi paikalle, mutta väliin jää, kuinka ollakaan. Näin yhtyeen Philadelphiassa maaliskuun viimeisenä päivänä (kuten muuten sattumoisin myös Flow'ssa lauantaina esiintyvän Twin Shadow'n, joka oli vähän tylsä muistaakseni), ja korvat särkivät - korvatulpat unohtuivat yöpymispaikassa sijainneeseen rinkkaan, pahimmoiset. Ei se mitään. Pains olisi minun Flow'ni kaikkein odotetuin esiintyjä ja ylivoimaisesti.

---

Ehkä tämä nyt vähän kertoo minustakin. Top 5 -listaa kootessani viidenneksi oli pakko ottaa yhtye, jonka levyä en edes omista - koska Flow vain sattuu edelleen olemaan sellainen festivaali, jolla omia absoluuttisia suosikkeja on lähtökohtiin nähden yllättävän vähän. Tänä vuonna niitä suosikkeja tosin on aiempaa enemmän, tai ainakin parhaat ovat parempia kuin koskaan ennen - esimerkiksi Painsin ja Delay Treesin veroista Flow-esiintyjää ei minun elämässäni ole vielä ollut. Joskus ehkä vielä saattaa käydä niin, että Flow'ssa esiintyisi vaikka mitä hyviä bändejä ja artisteja - ainoa ongelma vain on se, että minulla se yhtyeiden perusjoukko on suhteettoman suppea. Sen nirsoudestaan saa.